Tampereen asuinalueet ovat omaleimaisia
Kaupunki kartoittaa kahden vuoden välein hyvinvointikyselyllä asukkaiden elintapoja, vapaa-ajanviettoa ja kokemuksia omasta asuinalueesta. Vastaajat myös merkitsevät kartalle huolta aiheuttavia ja tärkeitä paikkoja, joihin kaupungin tulisi kiinnittää huomiota.
Tammikuussa 2025 toteutettuun hyvinvointikyselyyn vastasi lähes 4 000 henkilöä, joista 61 prosenttia oli naisia ja 34 prosenttia miehiä. Eniten vastauksia saatiin Hervannan, Kalevan ja Kaukajärven asukkailta. Vastaajat tekivät yhteensä noin 15 600 paikkamerkintää.
Kaupunki sai hyvää palautetta hyvinvointikyselyn täysin saavutettavasta sähköisestä kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 361 asukasta. Paperilla vastauksen antoi lähes 600 henkilöä, joista suurin osa oli yli 65-vuotiaita.
– Iso kiitos kaikille vastaajille. Kuntalaisten kertomat kokemukset ovat meille erittäin arvokasta tietoa. Tuloksia on jo hyödynnetty esimerkiksi juuri valmistuneessa hyvinvointikertomuksessa, toteaa kaupunkitietopäällikkö Johanna Ahlgren-Holappa.
Läntinen Tampere: ”Alueen metsät, rannat ja puistot ovat kaikki paikkoja, missä sielu lepää!”
Hyvinvointikyselyn tulosten mukaan Länsi-Tampereella asukkaat kokevat terveytensä heikommaksi kuin muilla alueilla. Myös syrjintää kokeneita on enemmän, mutta alueen sisällä kaupunginosien väliset erot ovat suuria. Muihin alueisiin verrattuna lännen asukkaissa on vähiten psyykkisesti merkittävästi kuormittuneita.
Liikenne aiheuttaa haittaa etenkin Porintien ja Paasikiventien risteyksen ympäristössä sekä Lielahdenkadulla. Häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset huolettavat Tesoman liikekeskuksen, mutta myös pienempien kauppojen ympäristöissä. Epäsiistiä on muun muassa Santalahden alueella, Pispalan valtatien länsipäässä ja Haapalinnan alueella.
Oman asuinalueen rakkaista tai tärkeistä paikoista yli puolet sijaitsevat viheralueilla tai vesistöjen lähellä. Matkaa paikkoihin on valtaosalla enintään kilometri.
Keskustan alue: ”Koko Näsikallio on upea, Tallipihan ja Finlaysonin palatsin alue mukaan lukien!”
Keskustan alueella asuvien hyvinvointi on monella tapaa keskivertoa parempaa. Kyselyyn vastanneet kokevat muun muassa elämänlaatunsa, taloudellisen tilanteensa ja terveytensä useammin hyväksi kuin muilla alueilla. Myös asuinalueet koetaan viihtyisiksi ja niillä on hyvä maine.
Liikenteen määrä ja häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset herättävät alueella huolta. Turvattomuuden kokemukset ovat kasvaneet etenkin Hämeenkadun länsipuolella, Keskustorilla ja Koskipuistossa. Epäsiistiä on muun muassa Kuninkaankadun pohjoispäässä sekä rautatieaseman ja Tullin alueella.
Keskustassa tärkeät ja rakkaat paikat ovat useimmiten puistoja, niittyjä, metsiä tai polkuja ja ne sijaitsevat lähellä kotia. Alueella korostuvat myös erilaiset kohtaamis- ja käyntipaikat sekä kulttuurikohteet, joita tärkeistä paikoista on joka neljäs.
Eteläinen Tampere: ”Koko Iidesjärven ympäristö on nykyisessä tilassaan seesteisyyttä ja iloa elämään tuova asia”
Muihin alueisiin verrattuna etelässä koetaan vähemmän fyysistä uhkaa ja joudutaan harvemmin väkivallan tai uhkailun kohteeksi. 18 prosentilla vastaajista on erittäin heikko osallisuuden kokemus. Asukkaat kokevat harvemmin olevansa tarpeellisia muille ihmisille tai pysyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun kuin muilla alueilla.
Liikenne on etelässä merkittävin huolta aiheuttava asia. Autojen suuri määrä, läpiajoliikenne ja liittymäjärjestelyihin liittyvät syyt huolettavat kyselyyn vastanneita esimerkiksi Hallilantien itäpäässä.
Eteläisellä alueella arvostetaan Pyhäjärven, Iidesjärven ja Peltolammin rantoja, puistoja sekä ulkoilu- ja kuntoilupaikkoja. Myös esimerkiksi Viinikanpuiston sekä Vähäjärven ja Perkiönpuiston välisellä alueilla liikutaan paljon luonnossa.
Kaakkoinen Tampere: ”Suolijärven ympäri kiertävällä polulla tuntee olevansa kauempana kaupungista kuin onkaan. Ihana rauha!”
Kaakkoisella alueella kyselyyn vastanneet tuntevat itsensä useammin yksinäiseksi ja psyykkisesti kuormittuneeksi kuin koko kaupungissa keskimäärin. Toisaalta asukkaat tekevät enemmän vapaaehtoistyötä ja kokevat useammin, että oman asuinalueen kehittämiseen voi vaikuttaa.
Turvattomuuden kokemukset ovat kasvaneet etenkin Hervantakeskuksen alueella. Turvattomuutta koetaan myös Annalan ja Kaukajärven liikekeskusten lähistöllä. Viihtyisyyttä haittaavia paikkoja on muun muassa Ahvenisjärven ympäristössä sekä Isokuusen ja Vuoreskeskuksen alueilla.
Kaikki alueen isot ja pienet järvet ympäristöineen ovat kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeitä ja rakkaita ulkoilupaikkoja. Myös esimerkiksi Pehkusuo, Hikivuorenpuisto, Haiharan alue ja Näyttämönpuisto saivat paljon merkintöjä.
Koillinen Tampere: ”Mannerheimin kallion ympärys, ihana ulkoilu- ja leikkialue!”
Keskustan lisäksi kaupungin koillisosan asukkaiden hyvinvointi on monilla mittareilla mitattuna keskimääräistä parempaa. Kyselyyn vastanneet ovat tyytyväisiä asumisolosuhteisiinsa ja kokevat asuinalueensa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Alueen asukkaat kokevat myös vähemmän syrjintää ja tuntevat itsensä harvemmin yksinäiseksi muihin alueisiin verrattuna. Kaupunginosien välillä on kuitenkin eroja.
Koillisessa liikenne aiheuttaa selvästi eniten huolta. Muun muassa Messukylänkadulla ja Aitolahdentiellä autojen suuri määrä, autoilijoiden käyttäytyminen ja ajonopeudet huolestuttavat asukkaita. Turvattomia paikkoja vastaajat ovat merkinneet selvästi vähemmän kuin muilla alueilla.
Erilaiset viheralueet sekä ulkoilu-, kuntoilu-, urheilu- ja liikuntapaikat korostuvat koillisella alueella. Muun muassa Jankan- ja Varsanpuisto sekä Halimasjärven luonnonsuojelualue ovat suosittuja Mannerheimin kallion ohella.
Väliotsikoiden sitaatit ovat hyvinvointikyselyyn vastanneiden suoria lainauksia.
